Uusi vuosi, vanhat kujeet

Jahas. Taas on lähes puoli vuotta vierähtänyt enemmänkuin vähän äkkiä. Kuten blogin aktiivisuudesta voi jotain päätellä sitä vähän matkaa taaksepäin selaamalla, tulee blogin pitoni näköjään jatkumaan samalla (jo hyväksikin koetulla) menetelmällä kuin aiemminkin. Eli kirjoituksia tulee tasan silloin kun olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Eli hiljaiselo täällä blogissa ei missään nimessä johdu siitä etteikö elämässäni tapahtuisi mitään – vaan ainoastaan siitä, että kun on fiilistä kirjoittaa, olen yleensä jossain ihan muualla kuin koneen äärellä kirjoittamassa…ja sitten kun taas olen koneen äärellä, on se fiiliskin kadonnut. Näinhän se tosin yleensä menee vähän joka asiassa. Ehkäpä vain pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Toisaalta taas, tämä on vain blogi, joten mitään ihan hirveää stressiä tämän vuoksi en ainakaan minä kehtaa ottaa – varsinkin kun pääasiani blogin pidossa on vain oma ilo ja ehkä kuulumisten kertoilu ystäville ja sukulaisille. Mutta nyt sitten taas asiaan.

Yliopisto-opinnot alkavat olla loppusuoralla. Enää on tämä kevät opintoihin varattuna ja gradu on kovasti työn alla, kuten myös muut viimeiset pakolliset opinnot. Hirveätä vauhtia on hurahtanut tämä kohta lähes viisi vuotta ohitse. Gradun aiheeksi valikoin lopulta oman mielenkiinnon kohteeni mukaan nämä paljon ihmisten huulilla viime aikoina olleet elektronisten kirjojen lukulaitteet. Tutkin lukulaitteiden käyttöä nimenomaan niiden käyttäjien näkökulmasta, ja vähän aihetta rajatakseni otin käyttöryhmäksi Oulun yliopiston kirjaston käyttäjät. Tutkimus toteutetaan kyselyn avulla, ja tarkoituksena on tutkia etenkin miten ihmiset tuntevat laitteet sekä ihmisten halukkuutta käyttää laitteita, ja myös selvitellä sitä, mitä laitteiden avulla haluttaisiin tehdä ja miten. Pakko muuten tässä vaiheessa sanoa se, että kyselylomakkeen teko on yllättävän vaikeaa puuhaa. Kuka tahansa nyt varmasti osaa keksiä kysymyksiä, mutta kun niiden kysymysten pitäisi olla selkeitä kaikille muillekin ihmisille ja niiden avulla pitäisi saada vastauksia haluttuihin tutkimusaiheisiin…noh, voin sanoa että se on hyvin ongelmallista. Tällä hetkellä tuo kyselylomake on käynyt jo yhden testivaiheen läpi eli nyt siis muokkailen näiden testitulosten perusteella sitä parempaan suuntaan. 🙂 Muuten tämän viimeisen kevään opintoihin kuuluu kirjatenttejä ja joitain muita roikkumaan jääneitä opintoja – lähinnä esseiden muodossa. Opiskelijapäivystäjän hommia yo:n kirjastolla on vain muutama ilta kuukaudessa, joten aika paljon tulee kotosalla vietettyä aikaa.

Pitkän aikaa kytenyt koirakuumekin on roihahtanut oikeisiin liekkeihin ihan kunnolla. Jo pitemmän aikaa on mielessä pyörinyt ajatus, että olisi aivan mahtavaa taas olla koiran emäntä – varsinkin kun Tarik ehdottomasti nykyään isän koira (se kun on muutenkin aina leimautunut isään). Eikä sitä voi enää joka tapauksessa ottaa sisäkoiraksi sen sille muutama vuosi sitten tapahtuneen onnettomuuden (josta kerroin ensimmäistä kertaa täällä) seurauksena. Se ei ikinä parantunut siitä kokonaan, siis rakkojensa pidättelykyvyn osalta. Muuten se on kyllä aivan täysin kunnossa, sillä ei ole kipuja tai muutakaan ja harva uskoo sitä 11-vuotiaaksi koiravanhukseksi, mutta onnettomuuden seurauksena se menetti rakkojensa pidätyskyvyn eli sisäkoiraksi siitä ei enää ole. Se viettää onnellisia eläkepäiviä oravia ja lintuja (lähinnä oravia) haukkuen Kuusamon mökillä.

Mutta siis joka tapauksessa, omaa koiraa seurauksi kotiin ja kaveriksi lenkkireissuille on tehnyt mieli jo pitempään. Nyt on jälleen aikaakin koiran vaatimalla ja tarvitsemalla tavalla, kun ei tarvitse enää olla yo:lla parhaillaan yli puolta vuorokautta. Tätä asiaa on aivan tosissaan tullut harkittua ihan pitemmän kaavan kautta. Kuitenkin kyseessä on tosi tärkeä asia, ja  iso vastuu toisesta elävästä olennosta, ja aikanakin on ajateltava pitkälle tulevaisuuteen. Mutta nyt on vain ihan oikeasti se oikea aika, jokaiselta kantilta tarkastellessa. Olen sen verran edistynyt tässä jutussa, että pariin paikkaan olen laittanut kyselyitä koiranpennuista (toisesta tosin jo vastattiin koirien menneen). Saa nyt nähdä miten käy. Mutta se on ihan varma että jossain vaiheessa kohtuullisen lähitulevaisuudessa koiran tulen hankkimaan!

Ehkäpä nyt kuitenkin vielä hetki muista asioista. Olin taas joululoman Torreviejassa. Tällä kertaa reissu kesti 3,5 viikkoa (ruhtinaallisen paljon, kiitos harvinaisen piiitkän joululoman), ja mukana oli myös siskonpoika Seba. Aika meni hurjan nopeasti ja hauskaa oli. Ilmat suosivat koko matkaa – ainoastaan yksi sadepäivä oli koko aikana ja lämpöäkin Suomen normaalin kesän verran eli +17-20 astetta koko ajan. Valokuvia tältä reissulta voi käydä katselemassa täältä Facebookin valokuvakansiostani. Paljon uusia asioita tuli myös vastaan, ja yritän jossain vaiheessa (viimeistään kesällä kun gradu on valmiina ja aikaa luulisi olevan ylimääräistäkin) lisäillä juttuja tuonne Torrevieja-sivullenikin. Sitä odotellessa kaikkien kiinnostuneiden kannattaa käydä katsomassa tuota FB:n valokuvakansiota, siellä on myös kuvatekstit kuvista, joten jonkin verran infoa löytyy myös sieltä!

Librarythingissä olevia luettujen kirjojen listoja ei ole tullut vähään aikaan taas päivitettyä. Yritän senkin hoitaa ajan tasalle tässä joskus kun on sellainen fiilis. Viimeksi luin (taas kerran) läpi J.D. Robb:in Eve Dallaksesta kertovan In Death -sarjan kaikki tähän mennessä ilmestyneet 39 osaa. Sen jälkeen olen lukenut muutaman Nora Robertsin tarinan (uusi The Search oli aivan loistava, ja siinä puhuttiin paljon koirista, joka kyllä ei toisaalta yhtään auttanut koirakuumeisen oloa!) sekä ihan viimeisimpänä muutaman Harlequin Nocturne-sarjan kirjan. Ne ovatkin pitkästä aikaa ensimmäiset suomen kieliset kirjat jotka olen lukenut. Kivaa, kevyehköä paranormaalia romantiikkaa vastapainoksi opiskelu-urakalle! 😀